Uhtua (nykyisin käytössä oleva virallinen, neuvostoaikainen nimi on Kalevala) on Itä-Karjalassa olevan Kalevalan piirin (Vienan Karjalan keskiosa) hallinnollinen keskuspaikka.

Se sijaitsee luonnonkauniin, suuren Keski-Kuittijärven rannalla n. 80 km itään Suomen rajasta Suomussalmen kunnan naapurina. Asukkaita Uhtualla on noin 5000 ja koko Kalevalan piirissä noin 12.000. Karjalaisia on noin kolmannes väestöstä ja karjalan kieltä, joka on hyvin lähellä suomen kieltä, puhutaan alueella vielä, lähinnä vanhemman väestön keskuudessa, niin paljon, että sillä ja suomen kielellä tulee hyvin toimeen.

Lähes kaikilla karjalaista sukua olevilla on sukulaisia Suomessa johtuen vuoden 1922 bolshevisoinnin jälkeisestä pakolaisuudesta, jolloin alueen väestöstä lähes puolet pakeni Suomeen.

Vienan Karjalan alue ei milloinkaan ole kuulunut Suomeen. Sillä on kuitenkin historiallisesti ollut läheiset yhteydet läntiseen naapuriinsa ja vienankarjalainen kulttuuri on voimakkaasti vaikuttanut Kalevalan ja "karelianismina" tunnetun kansallisromanttisen taidesuuntauksen kautta siihen, mitä suomalaiset pitävät omina henkisinä juurinaan.

1800-luvun laukkukauppiaista, "laukkuryssistä" pääosa oli kotoisin Uhtuan seuduilta, ja monet heistä siirtyivät vakinaisesti Suomeen kauppiaiksi ja osaksi Suomen vähittäis- ja tukkukaupan historiaa.

Elias Lönnrotin kuuluisat matkat Karjalaan suuntautuivat Vienaan ja Uhtualle ja niiden tuloksena syntyi Kalevala, jota edelleen Vienassa vaalitaan omana teoksena.

Vuoden 1922 pakolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen talouteen ja kulttuuriin.

Monet Suomalaiset sotaveteraanit ja myöhemmiltä ajoilta nuoremmat ylioppilaspolvetkin tuntevat Uhtuan jatkosodan ajalta Eldanka-järvestä, Kis-Kis-kukkuloista ja Röhön rannan sinisillasta.