24.02.2019    Venäjän vallankumous käynnisti pakolaisaallon Vienan ja Aunuksen Karjalasta länteen

Vuosina 1918-1922 Suomeen saapui arviolta 33 000 Itä-Karjalan pakolaista, joista vakituisesti tänne jäi asumaan noin 13 500 henkilöä. Osa pakolaisista jatkoi Ruotsiin ja osa palasi, yleensä huonoin seurauksin, vastasyntyneeseen Neuvostoliittoon.

Osa heimopakolaisista sai Suomen kansalaisuuden, joko kansalaisanomuksen tai avioliiton solmimi-sen kautta. Osa sai muukalaispassin ja osa Nansen-passin, joista moni näiden passien haltija pysyi maattomana pakolaisena kuolemaansa asti.

Tiedätkö milloin ja miten isovanhempasi tai iso-isovanhempasi saivat Suomen kansalaisuuden? Mikä oli Nansen-passi.

Lue lisää - valitse menuriviltä painike: Historia ja vasemmasta reunavalikosta: Nansen-passi

13.01.2019      Nyt on aika muistella

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruu 1.12.2018–30.6.2019 – osallistu!!
Mikä on karjalaisten omakuva 2000-luvulla? Ovatko karjalaiset yhä yhteisöllisiä? Millaista on kaupunkikarjalaisuus? Miten siirtolaisuuden, pakolaisuuden ja evakkouden kokemukset vaikuttavat karjalaisuudessa – vai vaikuttavatko?
Keruussa pyritään tavoittamaan karjalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen pakolaisina tai evakkoina sekä heidän jälkeläisiään ja Venäjällä asuvia sukulaisiaan.
Lisää tietoa keruusta SKS:n nettisivuilta, josta löytyy myös sähköinen lomake, jolle muistojaan voi kirjata.
Keruun järjestävät SKS, Karjalan Sivistysseura, Urbaani karjalaisuus -hanke sekä Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit -hanke.
Lisätietoja:
SKS:n arkisto, puh. 0201 131 240, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

16.12.2018     Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2019

02.12.2018     Kevään 2019 karjalan kielen jatkokurssi Helsingissä

(Taso A2.2–B1.1.)   

15.1.–9.4.2019, joka tiistai klo 17:00-18.30
Kurssi on tarkoitettu karjalan kielen alkeet osaaville, mutta tervetulleita ovat myös kaikki karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet.  Jatketaan vienankarjalan opiskelua ja karjalaiseen kulttuuriin tutustumista. Kurssilla luetaan tekstejä, tehdään harjoituksia, keskustellaan.  Samalla aktivoidaan ja laajennetaan sanavarastoa. Mukana myös kuvia Karjalasta ja karjalaista musiikkia.                                                                                                                                         

Kurssimaksu: 73 €

Oppikirja: Pekka Zaikov: Karjalan kielen kielioppi

Opettaja: Ekaterina Kuzmina, FM 

Kurssipaikka: Kalliolan kansalaisopisto, Sturenkatu 11, 00510 Helsinki

Ilmoittautuminen viimeistään 7.1.2019, www.kalliola.fi

UHTUA-SEURA ry

20.10.2018       Hyvää Sukukansapäivää

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvuilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa järjestettyjä suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Neljäs kokous pidettiin Helsingissä kesäkuussa 1931. Kongressiin osallistui 600 virolaista, 375 unkarilaista, 8 liiviläistä, 1 komilainen ja 118 inkeriläistä. Osanottajia oli yhteensä 2047. Tässä kokouksessa päätettiin, että heimopäivää, nyk. sukukansapäivää, ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina.
(Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toim. Marja Lappalainen. Castrenianumin toimitteita 57).

Kuvassa IV suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi Helsingissä, tilaisuus Kaartin maneesissa. Kuv. Pietinen 1931.  Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.

Tapahtumakalenteristamme näet sinua lähellä järjestettäviä Sukukansapäivien -tapahtumia - klikkaa ja katso tästä