Ajankohtaista

16.06.2015     Hauki kutou hallalla, šärki šiällä lämpimällä

Tämänvuotini Uhtuon karjalaisien pruasniekka oli omissettu kalaššukšella. Kalevalan šeuvuilla niin kuin ni muuvvalla Vienan Karjalašša kalaššuš on ollun kaikkina aikoina tärkeimpänä elinkeinona. Karjalaisella kala oli toisena piäruokana leivän jälkeh. Kalua pyyvvettih ympäri vuuvven – käytih onkella, pyyvvettih asraimella, piettih nuottua, ryšyä, talvella piettih jiäverkkuo. Verkko oli šuosituin kalaššušvehkeh, niitä oli joka pereheššä.

Kuva1

Kalevalan kulttuuritalon aulašša pruasniekkapäivänä avattih Ahvenešta erän alku, loppu šuurešta lohešta -näyttely, kumpani kertou kalaššušperinteheštä Uhtuošša. Šiinä kaccojat šuatih tutuštuo mitein ennein vanhah karjalaiset kalaššettih, mimmoista kalua pyyvvettih, mimmosie kalaššušvehkehie käytettih šekä mimmosie kalaššukšeh liittyjie tapoja ta uškomukšie karjalaisilla oli.

Kuva2

Iltapuolella pruasniekkarahvaš keräyty Runonlaulajien niemellä, missä Kuittijärven rannalla Veikko Pällisen kuoron Kalevala-folkloriryhmä esitti vanhanaikusie kalaššušlykkyloiccuja. Näillä loicculoilla ennein vanhah kaimattih kalamiehie matkah ta kyšyttih ylivoimilta hyvyä šiätä ta kalalykkyö kalaštajilla.

Kuva3

Pruasniekkaohjelman jatkona oltih kisat ta kilpailut. Kilpailijat näytettih nerojah verkkojen laškomisešša ta šoutamisešša šekä kilpailtih šiitä, ken rutompah puhaštau verkon kaloista, šelittäy šen ta puhkuau kalat. Naiset oltih miehillä apuna. Joukkohan še työtä ruatau: miehet puhattih kalat, naiset kuoritettih potakat ta puhaššettih luukot ta kohta ropivolla jo kiehuo pul’putti šuuri pata kalakeittuo. Jokahini šai šitä maissella. Verekšeššä ilmašša uuhha kyllä maistuu.

Teksti ja kuvat: Olga Melentjeva

Klikkaa ja katso lisää kuvia Uhtua-Seuran Facebook-ryhmän sivuilta:
https://www.facebook.com/groups/147520075433893/ 

 

07.06.2015   17.6 - 25.9 TUULIAHELI näyttely

Paikka Juminkeko, Kuhmo
Avajaiset kekiviikkona 17.6.2015 klo 17., Kaikki taiteilijat ovat paikalla
Veistoksia Mia Hamari
Maalauksia ja piirroksia Helena Junttila
"Nainen joka tappoi härän": Hanna Hautala esittää monologin Essi Kummun novellista.
Multomediateos Jukka Tarkiainen.
Monologi-esitykset "Nainen joka tappoi härän": avajaisissa keskiviikkona 17.6. kello 17 sekä Kuhmon kamarimusiikkijuhlien aikaan keskiviikkona 15.7. kello 15 ja 17.
Lisätietoja www.juminkeko.fi

 

04.06.2015    Karjalan Kielen Seura julkaisee tämän viikon lopulla kolme uutta kirjaa

Opastummo lugemah da pagizemah karjalakse
Tämä peruskoulun ala-asteen oppikirja on ensimmäinen Suomessa julkaistu karjalan kielen (livvi) oppikirja kautta aikojen. Natalia Giloeva on kääntänyt ja sovittanut opetushallituksen julkaiseman Eka suomi –oppikirjan karjalan opetukseen soveltuvaksi. Eka Suomen alkuperäiset tekijät ovat Leena Kushtshenko ja Teija Mertaranta. Kuvittaja on Elina Vanninen. Karjalankielisen oppikirjan ulkoasun on suunnitellut Tuovi Laine.
Opastummo lugemah da pagizemah karjalakse, 173 s, nid, Grano Jyväskylä 2015, ISBN 978-952-5790-49-8, hinta 30 €. KKS lahjoittaa kirjat peruskoulussa, kielikerhoissa
ja kotiopetuksessa karjalaa opiskeleville lapsille. 
Arkkipiispa Leo: Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille
Maria Kähärin kuvittama runo- ja kuvateos on oivallinen lastenkirja. Runot on kirjoitettu sekä karjalaksi (livvi) että suomeksi. Tämä teos on todellinen luku- ja katseluelämys myös aikuisille. Luondokuvat lapsih näh on uudenlaista nykyaikaista karjalankielistä kirjallisuutta, jota on odotettu jo pitkään.
Arkkipiispa Leo: Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille, 72 s, sid, Saarijärven Offset Oy 2015, ISBN 978-952-5790-51-1, hinta 30 €.
Viktor Kuusela: Runoloi – Runoja
Maamme arvostetuimpiin taidegraafikoihin kuuluva Viktor Kuusela on myös oivallinen runoilija. Karjalaksi (livvi) ja suomeksi kirjoitetut runot ja kymmenet upeat grafiikanlehdet tekevät tästä upeasta taidekirjasta todellista kahden taiteen juhlaa. Teoksessa on myös mm. Kuuselan musteluksii eli muistelmia ja Heikki Malmen artikkeli hänen ansiokkaasta työstään taidegraafikkona ja opettajana. Teoksen on toimittanut Juha Kotipelto. Taitosta ovat vastanneet Juha Kotipelto ja Taittopalvelu Yliveto Oy.
Runoloi-Runoja -teos julkistetaan Rautalammin museolla la 6.6.2015 klo 14, jolloin myös avataan Viktor Kuuselan grafiikkaa -näyttely.
Viktor Kuusela on täyttänyt tänä vuonna 90 vuotta. Hänen 90-vuotisjuhlaansa juhlitaan näyttelyn ja kirjan julkistamisen merkeissä museolla.
Viktor Kuusela: Runoloi – Runoja, 158 s, sid, Saarijärven Offset Oy 2015, ISBN 978-952-5790-52-8, hinta 40€

 

08.05.2015    Juminkeko julkaisee Inhan klassikkoteoksesta Kalevalan laulumailta uuden painoksen

Juminkeko-säätiö julkaisee Into Konrad Inhan syntymän 150-juhlavuoden kunniaksi hänen klassikkoteoksensa Kalevalan laulumailta. Kirjaa ei ole pitkään aikaan ollut saatavilla aikaisempien painosten loppuunmyynnin takia.  Inha teki vuonna 1894 lähes puolen vuoden mittaisen matkan Vienan Karjalaan yhdessä kielentutkija Kusti Karjalaisen kanssa. Matkan tuloksena syntyi 218 valokuvaa käsittävä sarja Vienan kylistä, maisemista ja ihmisistä sekä yli 400-sivuinen matkakirja, jotka molemmat kuuluvat karelianismin merkittävimpiin saavutuksiin.

Inhan valokuvat yhdessä Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisten maalausten ja Sibeliuksen musiikin kanssa ovat avanneet suomalaisille kansalliseepoksemme sielunmaiseman.  Kaikki kolme toisensa tuntenutta suurmiestä on syntynyt samana vuonna eli kaikilla on nyt juhlavuosi.  Gallen-Kallelan maalaukset ovat kaikille tuttuja, samoin kuin Sibeliuksen kansallisromanttiset sävellykset.  Inhasta ja hänen merkityksestään tiedetään vähemmän, vaikka jokainen suomalainen törmää jossain elämänvaiheessaan hänen valokuviinsa – tietämättä välttämättä niiden alkuperää.  Juuri tämän vuoksi on Inhan klassikkoteoksen uudelleen julkaiseminen tarpeen.  Kalevalan laulumailta -teos sisältää klassisen matkakertomuksen Elias Lönnrotin runonkeruun jäljillä, kaikki Inhan Vienan valokuvat, paljon taustatietoa hänen elämästään ja toiminnastaan sekä tarpeelliset asiahakemistot ja karjalan kielen sanaston.

Kalevalan laulumailta ilmestyi ensimmäisen kerran 17 vuotta Inhan matkan jälkeen eli vuonna 1911. Toinen painos julkaistiin kymmenen vuotta myöhemmin. Vuosisadan alun painotekniikalla valokuvat eivät päässeet oikeuksiinsa. Tämä puute korjautui, kun Uuden Kalevalan juhlavuonna 1999 Pekka Laaksonen toimitti teoksesta pitkällä esipuheella varustetun lyhentämättömän, täydellisenä laitoksen, jossa kuvat painettiin parhaalla mahdollisella tekniikalla.  Hyvin pian teos myytiin loppuun, sillä samalla vuosikymmenellä rajat Vienan runokyliin avautuivat, ja kävijät halusivat joko etukäteen tai oman matkansa jälkeen lukea Inhan kokemuksista Kalevalan laulumailla, varsinkin kun hän vielä lainaa paljon tekstiä Elias Lönnrotin matkakertomuksista.  Juminkeon julkaisema laitos on 16 vuotta sitten tehdyn painoksen mukainen. Esipuhetta on vain hieman päivitetty.

Inhan Vienan valokuvilla on ollut myös suuri merkitys runokylien elvytystyössä. Esimerkiksi Vuonnisen kylään pystyttiin pystyttämään tšasouna Inhan valokuvan perusteella.  Sen pohjalta voitiin tehdä rakennuspiirustukset ja rakentaa kappeli juuri entiselle paikalleen.  

Juminkeon julkaisema Kalevalan laulumailta ilmestyy kesäkuussa ja se julkistetaan Virroilla 5.7. pidettävässä I. K. Inha -juhlassa. Teosta voi ennakkotilata Juminkeosta ( This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it. tai 08 6530670) 30 euron hintaan. Varsinainen hinta on 35 euroa.

Inha1    Inha2

 

15.04.2015    Uhtua-Seura ry:n pöytästandaari.

Yhdistyksen käyttöön suunnitellun pöytästandaari julkistettiin vuosikokouksessaan 11.4.2015 Kajaanissa. Yhdistyksemme logon / tunnuksen on suunnitellut (18.2.2000) graafikko, professori Erik Bruun. Logoa on käytetty painotuotteissa, verkkojulkaisuissa ja ilmoituksissa. Nyt se on mukana myös pöytästandaarissa. Ensimmäinen standaari luovutettiin Uhut-seuralle, sen 15-vuotisjuhlassa Uhtualla 14.3.2015

standaardi