Ajankohtaista

10.12.2015    Karjalan Sivistysseura julkaisema Vallien sisällä, vallien ulkopuolella – teos kertoo elämästä suomalaisella pakolaisleirillä 1920-1930 -luvulla
 
Pakolaisleirillä Kotkan Kyminlinnassa eläneen Timo Tervosen kokoamista tarinoista toimitettu Vallien sisällä, vallien ulkopuolella –teos kuvaa pakolaisuutta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä.
Timo Tervonen oli kuusivuotias, kun hän vienankarjalaisen perheensä kanssa vuonna 1929 päätyi Kotkan Kyminlinnan pakolaisleirille. Vuonna 1922 Itä-Karjalan kukistunut kansannousu oli vain muutaman viikon aikana ajanut rajan yli Suomeen noin 11 000 pakolaista. Jo aiemmin maahan oli tullut niin venäläisiä, itäkarjalaisia kuin inkeriläisiä pakolaisia. Vuoden 1922 alussa pakolaisia arveltiin olevan yhteensä 33 500. 

Timo Tervonen vietti leirillä lapsuus- ja nuoruusvuotensa, ja lähti sieltä nuorukaisena talvisotaan vuonna 1939. Pakolaishuoltolassa eletyt vuodet poikivat paljon kertomisen arvoisia tarinoita. Ne Tervonen kokosi monisatasivuiseksi käsikirjoitukseksi, jonka hän vuonna 1991 luovutti Karjalan Sivistysseuralle.
Seura on toimittanut Tervosen muistitiedollisen tarinakerrostuman Kyminlinnaa koskevan osan Vallien sisällä, vallien ulkopuolella -teokseksi. Kirja kertoo leirin elämästä ja ihmisistä. Arkisten kokemusten lisäksi läsnä on myös suurempia kysymyksiä ulkopuolisuudesta, juurettomuudesta ja yksilön osasta historian pyörteissä.
Tervosen tekstin sielu on vienalaisessa dialogissa, ja se on teoksessa säilytetty sellaisena kuin se on tekijän kynästä lähtenyt. Muut toimitukselliset ratkaisut on tehty yleisen luettavuuden, temaattisen selkeyden ja tekstissä esiintyvien yksityishenkilöiden kunnioittamisen näkökulmista. 
Karjalan Sivistysseura on vuodesta 1906 toiminut itäkarjalaisen kulttuurin, kielen ja perinteen vaalimiseksi Suomessa ja Venäjän puolella. Seuran Carelica-kirjasto käsittää yli 5000 teosta, joiden joukossa on lukuisia harvinaisuuksia. Valokuvakokoelmassa on yli 4000 valokuvaa, monet niistä kuvaavat kyliä, joita ei enää ole. Seura julkaisee karjalan kieltä ja kulttuuria ylläpitäviä oppikirjoja, tutkimuksia ja kaunokirjallisia teoksia.
 
Lisätietoja:
Pekka Vaara, Karjalan Sivistysseura, pekka.vaara (at) hotmail.com, puhelin 040 050 1726

Teostilaukset:
Teosta voi ostaa Karjalan Sivistysseurasta (30 € + toimituskulut).
http://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa
http://www.karjalansivistysseura.fi/yhteistiedot

Lisätietoa vuosien 1918-1922 pakolaisuudesta voi lukea artikkelista   Unohdetut pakolaiset – pakolaisvyöry Venäjältä Suomeen 1918-1922 (pdf) 

 

27.11.2015    Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto kulttuurintutkija Markku Niemiselle

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen luovutti vuoden 2015 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 27.11. Elämäntyöpalkinnon saivat perinteenkerääjä, kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä työstä sekä kustantaja, tietokirjailija, kääntäjä Kimmo Pietiläinen tieteellisen tiedon välittämisestä ja sen tuomisesta osaksi kansallista tietokulttuuria.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Elämäntyöpalkinnot ovat suuruudeltaan 20 000 euroa.
PALKINTOPERUSTELUT:
Perinteenkerääjä, kulttuurintutkija, kirjailija Markku Nieminen Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisen ja säilyttämisen puolesta tehdystä merkittävästä kulttuuri- ja tiedonjulkistamistyöstä.
Markku Niemistä (s. 1945) on luonnehdittu kalevalaisuuden monitoimimieheksi. Hänen elämäntyönsä kiteytyy Juminkeko-säätiöön, jonka hän on pannut alulle ja jonka puheenjohtajana hän toimii. Säätiö ylläpitää Kuhmon keskustassa samannimistä Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskusta. Juminkeon toiminta keskittyy Vienan Karjalaan, josta merkittävä osa Kalevalan tarinoista on kerätty.
Nieminen on itse tallentanut merkittävän määrän perinnettä valokuvien ja äänitteiden avulla. Hän on julkistanut keräämäänsä aineistoa kirjojen, levyjen, elokuvien, multimediateosten, verkkosivujen, näyttelyiden ja tapahtumien välityksellä. Niemisen käsikirjoittamat Juminkeon verkkosivut ovat kalevalaisen kulttuuriperinteen alati kasvava digitaalinen tietopankki.
Markku Nieminen käynnisti 1980–1990-lukujen taitteessa Vienan runokylien elvytyshankkeen ja innosti siihen mukaan joukon muita toimijoita sekä rahoittajia. Ylirajaisen toiminnan onnistumisesta todistavat Paanajärvelle vuonna 2006 ja Haikolalle vuonna 2012 myönnetyt Europa Nostra -mitalit. Arkkitehtonisesti ainutlaatuinen Paanajärven kylä oli pitkään vaarassa jäädä vesivoimalahankkeen alle. Kaikkiaan runokylien elvytyshankkeessa on tähän mennessä elvytetty seitsemää kylää.

Nieminen on nykyajan karelianisti, joka ymmärtää, että toimeentulomahdollisuudet kylissä on turvattava, jotta yhteisö, kieli ja kulttuuri pysyvät elinvoimaisina. Kulttuurimatkailua on kehitetty pieteetillä. Asukkaita on koulutettu perinteisiin rakennus- ja käsityötaitoihin. He tekevät restaurointi- ja kunnostustöitä sekä myyvät tekstiilikäsitöitä, puutöitä, veneitä ja savusaunoja. Kylien lapsille ja nuorille on järjestetty kiertävää musiikkikoulutusta.
Juminkeko-säätiön tuoreimpiin saavutuksiin kuuluu vuonna 2009 toimintansa aloittanut Runolaulu-Akatemia, joka harjoittaa kansanlaulun ja musiikin tutkimusta yhteistyössä yliopistojen kanssa. Viime vuosina Juminkeko on tehnyt työtä alkuperäiskulttuureja edustavien etnokulttuurikeskusten verkoston luomiseksi Karjalaan. Tämä on kulttuurista lähialueyhteistyötä parhaimmillaan.

Uhtua-Seura ry onnittelee

 

24.11.2015     I.K. Inhan valokuvien näyttelyvedosten myyntitapahtuma Gallen-Kallelan Museossa lauantaina 28.11.2015 klo 11 – 16

 I.image001K. Inhan valokuvien näyttelyvedosten myyntitapahtuma
 Gallen-Kallelan Museossa
 Lauantaina 28.11.2015 klo 11 – 16.

I.K. Inha 150 vuotta

Vuonna 2015 viettää 150 -vuotisjuhlavuottaan myös Gallen-Kallelan ikätoveri, valokuvaaja, kirjailija, toimittaja ja kääntäjä Into   Konrad Inha   (1865 – 1930).  Hänen laaja näyttelynsä Unelma maisemasta nähtiin Tarvaspäässä syksyllä 2006. Valokuvaaja Taneli Eskolan kuratoima  katselmus koostui uusista, digitoiduista negatiiveista tehdyistä vedoksista, jotka toteutti Jarkko Sopanen. Näyttely osoitti, että Inhan kuvissa on voimaa myös suuremmiksi vedostettuina, ja katsomiskokemus oli elämyksellinen.                                                                                                        

I. K. Inha: Nilsiän Pisavuori 1893. SVM.

Inhan juhlavuoden kunniaksi Gallen-Kallelan Museo on päättänyt luopua 25 näyttelyvedoksestaan (uusimustevedos, puukehykset, lasi). Kaikille avoin myyntitapahtuma järjestetään Gallen-Kallelan Museossa lauantaina 28.11.2015 klo 11 – 16.
Myyntiin tulevien kuvien lista julkaistaan museon www-sivuilla.
(http://www.gallen-kallela.fi/nayttely_tapahtuma/
Kuvia ei voi varata ennakkoon, vaan ne myydään ostamisjärjestyksessä. Vedosten hinnat: 150 € (42 x 50 cm) / 200 € (50 x 62 cm; 40 x 72 cm) / 250 € (62 x 74 cm; 82 x 62 cm). Koot on ilmoitettu kehysmitassaan, korkeus x leveys. 
Myyntituotoilla tuetaan museon toimintaa. Alkuperäiset negatiivit sijaitsevat Suomen valokuvataiteen museossa.
Lisätiedustelut: www.gallen-kallela.fi , www.facebook.com/gallenkallelanmuseo/

Gallen-Kallelan Museo
Gallen-Kallelan tie 27
02600 Espoo
p. 09-849 2340
www.gallen-kallela.fi 

 

19.11.2015    Ainutkertainen katsaus pohjoisten kansojen esittävään taiteeseen:

JÄÄN REUNALLA -FESTIVAALI

jaanreunan
Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, 00100 Helsinki
www.lippu.fi

Jäänreunan kansat on teatterihanke, joka tutkii, esittää ja edistää suomalais-ugrilaisten kielten, kulttuurien ja kansojen olemassaoloa ja näkyvyyttä. Tammikuussa hankkeen tuottama Jään reunalla -festivaali valtaa Kansallisteatterin kolmeksi päiväksi. Runsas festivaaliohjelmisto tarjoaa ainutkertaisia ja osin Suomessa ennen näkemättömiä esimerkkejä kansojemme esittävän taiteen monista muodoista ja hyytävistä sisällöistä. Tervetuloa vahvistamaan yhteisiä juuriamme teatterin, musiikin, elokuvan, tanssitaiteen ja keskustelujen pariin!

Jään reunalla -ohjelmisto:

Ruska Ensemble & Kokkolan kaupunginteatteri:
VIIMEINEN AAMUTÄHTI
to 21.1. klo 19.00 ja pe 22.1. klo 18.00

KARHUNPEIJAISKONSERTTI
to 21.1. klo 21.00
Edinborgin kulttuuritalo & Pohjanmaan perheteatteri
ÉG HLUSTA Á VINDINN – KUUNTELEN TUULTA
pe 22.1. klo 9.00, klo 13.00 ja klo16.00 ja la 23.1. klo 10.00
https://www.facebook.com/events/1651171311820772/

JÄÄNREUNAN KANSAT -SEMINAARI
pe 22.1. klo 10.00

HANNA BROTHERUS: FAINA
pe 22.1. klo 15.00

Obin ugrilainen kansallisteatteri Aurinko:
EIKÄ PÄIVÄ PÄÄTY
pe 22.1. klo 20.00

SHAMAANIVIULU JA AILLOŠ
pe 22.1. klo 22.00

JÄISTEN ELOKUVIEN PÄIVÄ: Jäänreunan kansat, Tsamo ja Viimeinen juna Inkeriin
la 23.1. klo 15.00

Chamber Choir Voces Musicales & Teater NO99 & YXUS Ensemble :
ISURI-EEPOS
la 23.1. klo 19.00

Taarka Pärimusteater:
NON-STOP SETO
la 23.1. klo 21.00

Lisätietoja ja tarkemmat tiedot esityksistä: http://www.kansallisteatteri.fi/jaan-reunalla-festivaali/

LIPUT
- Lippupiste www.lippu.fi
- Kansallisteatterin lippumyymälä p. 010 7331 331, ma—la 9.00–19.00 (0,083 € + pvm/mpm)

YHTEYS
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
https://www.facebook.com/events/538264009670677/ 

 

25.10.2015    M.A.Castrenin seuran kirjallisuuspalkinto 2015

Uhtuan/Kalevalan teatterin johtaja Valentina Saburova palkittiin M.A. Castrenin seuran järjestämässä suomalais-ugrilaisten kansojen kieltä ja kulttuuria käsittelevässä kirjoituskilpailussa, jonka julkistustilaisuus pidettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2015.

Kirjamessut 2015 A

 

 

 

 

 


  

 
  Kuvassa (vasemmalta) M.A.Castrenin seuran toiminnanjohtaja Marja Lappalainen
  ja
palkittu uhtualainen Valentina Saburova Helsingin Kirjamessuilla.

Kilpaan osallistui 33 kirjalijaa edustaen kahdeksaa suomalais-ugrilaista kieltä. Uhtualainen Valentina Saburova osallistui kilpailuun vienankarjalaksi kirjoittamallaan runolla. Hän oli ainoa Karjalan tasavallasta kilpailuun osallistunut.

Palkintokategorioita oli kolme: lasten- ja nuortenkirjallisuus, runous ja lyhytproosa.

Pääpalkintojen saajat Oleg Uljaševia lukuunottamatta, joka ei ollut saapunut tilaisuuteen, saivat palkintonsa kirjailija Sofi Oksaselta.
Lasten- ja nuorten kirjallisuus
pääpalkinto (1.000 €): Lidija Semjonova, Marin tasavalta
kannustuspalkinto (100 €): Ljudmila Košil, Hanti-Mansian autonominen piirikunta – Jugra

Runous
pääpalkinto (1.000 €): Bogdan Anfinogenov, Udmurtian tasavalta
tunnustuspalkinnot (300 €): Ljubov Anufrijeva, Komin tasavalta; Vasili Kozlov, Permin Komin piirikunta
kannustuspalkinto (100 €): Valentina Saburova, Karjalan tasavalta

Lyhytproosa
pääpalkinto (1.000 €): Oleg Uljašev, Komin tasavalta
tunnustuspalkinto (300 €): Galina Romanova, Udmurtian tasavalta
kannustuspalkinnot (100 €): Zoja Bolina, Krasnojarskin aluepiiri; Inna Irduganova, Tatarstanin tasavalta

Uhtua-Seura onnittelee kaikkia palkittuja.