05.01.2017      Kielivähemmistöt rajoilla. Valtionrajat yhdistäkööt vähemmistökieltemme puhujat

Suomalaisuuden Liiton vuoden 2016 aikana toteuttama hanke on selvittänyt saamelaisten ja karjalan puhujien rajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia, joille perustan luo Euroopan Neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja ja erityisesti sen 14. artikla: Yhteydet valtakunnan rajojen yli.
Hankkeen loppuselvityksen kirjoittajat: Janne Saarikivi (Helsingin yliopisto) ja Pekka Suutari (Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos)
Sivulta 5, Saamenkielisen rajat ylittävä yhteistyö
Sivulta 22, Karjalankielisten järjestöjen rajaa ylittävä yhteistoiminta

Tästä avautuu hankkeen loppuselvitys (pdf).

23.11.2016      Karjalan kielen päivää vietetään ensimmäistä kertaa su 27.11.2016

Karjalan Kielen Seuran hallitus päätti valita juhlapäiväksi juuri tuon päivän siksi, että Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi 27.11.2009 asetusmuutoksen, jolla karjalan kieli määriteltiin yhdeksi Suomen kansallisista vähemmistökielistä. Näin kotoperäinen ja maassamme toistatuhatta vuotta käytössä ollut karjalan kieli vihdoin tunnustettiin myös virallisesti.

Karjalan kielen päivää juhlistetaan tietenkin liputtamalla, vaikka päivä ei vielä ole virallinen liputuspäivä. Juhlaa vietetään luonnollisesti ennen kaikkea karjalaiskodeissa, mutta aktiivisimmat yhdistykset järjestävät myös tapahtumia

Verrattuna muihin kansallisiin vähemmistöihin karjalan kielen elvytys alkoi suhteellisen myöhään. Vuoden 2009 jälkeen karjalankieliset ovat kuitenkin saaneet kielen ja kulttuurin elvytystyön hyvään vauhtiin. Tämän hetken ajankohtaisin asia on valtiovallan mukaan saaminen Karjalan kielen ja kulttuurin elvytysohjelman 2017 - 2020 toteutukseen. Jos taloudellista tukea saadaan edes murto-osa niistä summista, mitä muut vähemmistöt ovat onnistuneet hankkimaan verovaroista, karjalan kielen ja kulttuurin tulevaisuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.

Ohessa Armi Jaloniemen suunnittelema Karjalan kielen päivän tunnus. Tunnuksen Kukkilintu eli Riikinkukko –aihe symboloi valoa, lämpöä, satoa ja on myös rakkauden vertauskuva. Vanhimpiin kristillisiin symboleihin kuuluva Riikinkukko on alun perin lähtöisin Intian ja Antiikin Kreikan tarustoista. Näin tämä tunnus kertoo karjalaisten jo yli tuhat vuotta jatkuneista vilkkaista kansainvälisistä yhteyksistä.

Lisätietoja: Karjalan Kielen Seura ry, 0400 246 266 / Pertti Lampi

15.11.2016    Karjalan kielen kurssi jakuu keväällä 2017, varmista mukanaolo, ilmoittaudu heti

01.10.2016     Sukukansapäivät 2016