Ajankohtaista

4.5.2013   Uhtualla Veikko Pällisen kantelefestivaali ja Kantele-yhtyeen 40-vuotisjuhla

Uhtualla (Kalevala) järjestettiin 20.–21.4. Veikko Pällisen festivaali, joka toteutetaan joka toinen vuosi Kalevalassa. Uhut-seura sai tapahtumaan  taloudellista tukea Kansallispolitiikan ministeriöstä sen toteuttamiseen.
Festivaaliin osallistui tänä vuonna kansankuoro Belomorskista, teatteri- ja tanssiryhmä Vuokkiniemestä, V.Pällisen veteraanien kuoro sekä paikallisia laulu-ja tanssiyhtyeitä.
Seuraava päivä oli omistettu V. Pälliselle – kanteleensoittajalle. Musiikkikoulun oppilaat esittivät soittoa 5-kielisillä kanteleilla. Heidän vanhemmat näyttivän omia taitojansa kanteleen soitossa.
62642   163501

Huippuasiana oli Kanteleyhtyeelle osoitettu onnittelu vuosijuhlan johdosta: konserttikanteleen lahjoitus Suomesta.
Valentina Saburova  kertoi konserttikanteleesta, joka luovutettiin Kalevalan musiikkikoululle. Hän mainitsi, että Uhtua-Seura ja Juminkeko tekivät suurta työtä saadakseen konserttikanteleen Kalevalaan.

305700   295863
Juhlissa Jurii Gladyshev soitti konserttikanteletta ja yleisön mielestä se soi mahtavasti! Ainakin he osoittivat suosiotaan pitkään.
Omassa juhlapuheessani totesin, että Uhtua-Seura ja Uhut-seura ovat eri tavoin tukeneet karjalaista kulttuuria Vienassa ja edelleenkin ovat valmiita yhteistyöhön: aineellista löytyy kunhan hengellistä tarvetta olisi, jotta helkyis kannel aina Kalevalan laulumailla!
Uhut-seuran ja kaikkien kansanmusiikin ystävien puolesta kiitämme Uhtua-Seuraa (Kari Kemppinen) ja Juminkekoa (Markku Nieminen) lahjoitetusta konserttikanteleesta, joka tulee ilahduttamaan ihanalla soitollaan kaikkia kalevalaisia.
Valentina Kovalenko, Uhut-seuran puheenjohtaja

19.4.2013    Karjalan kielen ja kulttuurin vuosi

Karjalan Rahvahan Liiton puheenjohtaja Jelena Migunova piti puheen karjalan kielen livvin murteella, Karjalan Sivistysseura ry:n heimojuhlassa 14.4.2013 Helsingissä, aiheesta; Karjalan kielen ja kulttuurin vuosi. Lue puhe tästä (pdf).
Karjalan kieli on kansallinen vähemmistökieli Suomessa. Katso karjalan kielen, lyydin kielen ja suomen kielen karjalaismurteiden puhuma-alueet tästä (pdf).
Huomenna 20.4. on Karjalan tasavallassa karjalan ja vepsän kielen päivä, sillä samana päivänä vuonna 1989 Karjalan neuvostotasavallan ministerineuvosto hyväksyi lain, jolla karjalan ja vepsän kielen kirjaimet muutettiin latinalaisiksi. Karjalan kielen kehittäminen alkoi... Tänään ilmestyy karjalan kielisiä lehtiä , kirjoja,
oppikirjoja ja paljon muuta. Kiinnostus karjalan kielen opiskeluun kasvaa ja toivottavasti sitä kautta puhujien, kielen ja kulttuurin harrastajien määrä lisääntyy.

14.4.2013   Karjalan Sivistysseuru - 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu

100vuotta

Karjalan Sivistysseura ry sai 100-vuotisjuhlassaan (2006) Ivan (Jukka) Akimovilta hienon lahjan, seuran historian kirjoitettuna karjalan livvin murteella. Teos on nyt julkaistu livvin kirjakielelle kevyellä kädellä käännnettynä. Akimov on historiikillaan halunnut kertoa karjalaisille siitä arvokkaasta työstä, jota seura on tehnyt karjalaisten hyväksi runsaan sadan vuoden aikana. Hänen harras toiveensa on on yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan eli omasta identiteetistään. Kertomus Karjalan Sivistysseuran toiminnasta on hyvä kannustin tähän työhön. Kirjan hinta on 20 euroa ja sitä myy mm. Karjalan Sivistysseura ry, (09) 171 414, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

13.4.2013   Vienankarjalan kielioppi -kirja on ilmestynyt

kielioppi

 Vienankarjala on karjalan kielen murre, jota puhutaan Karjalan tasavallan pohjoisosassa. Puhutun murteen pohjalta on kehitetty vienankarjalan kirjakieltä vuodesta 1992 lähtien, jolloin painettiin Vienan aapinen. Kieliopissa verrataan vienankarjalaa suomen kieleen. Kielioppi on tarkoitettu ennen kaikkea suomalaisille kielen opiskelijoille ja harrastajille sekä myös karjalaisille opiskelijoille, koska se on kirjoitettu vienankarjalaksi. Suomalaisten on helppo ymmärtää sitä, koska vienankarjala on suomen lähin sukukieli. Vienankarjalan kielioppi -kirjan tekijä Pekka Zaikov on Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen professori ja vienankarjala on hänen äidinkielensä. Kirjassa on fonetiikan ja morfologian lisäksi paljon harjoituksia ja laaja lukemisto. Kirjan hinta on 25 euroa ja sitä myy mm. Karjalan Sivistysseura ry, (09) 171 414, This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

 

2.4.2013    Vienalaisten ensiapukurssi Kuhmossa oli menestys ja tarpeellinen

kurssit

Uhtua-Seuran järjestämällä ja Kuhmon SPR:n kouluttajien toteuttamalla ensiapukurssilla 30.3. Kuhmossa oli mukana Uhtua-Seuran johtokunnan jäsen Salme Syri. Ja hän kirjoitti
"Sain tilaisuuden olla mukana ensimmäisellä ensiapukurssilla, joka järjestettiin vienalaisille Kuhmossa [osallistujat, yhteensä 12 henkilöä, olivat Uhtualta. Jyskyjärvelät ja Vuokkinimeltä]. Tulimme vienalaisten kanssa pihaan samaan aikaan ja saatoin ilokseni huomata että moni oli entuudestaan tuttu. Kuhmon SPR:n puheenjohtaja Alpo Karppinen toivotti kaikki tervetulleiksi, jonka jälkeen oli tarjolla maukas lohikeitto. Niinkuin voitte arvatakin, kun karjalaiset kokoontuu yhteen, on tunnelma kotoisen lämmin ja ystävällinen.
Ensiavun ja terveystaidon kouluttaja Minna Pulkkinen aloitti opinnot, kertomalla havainnollisesti onnettomuustilanteista ja toimenpiteistä tajuttoman, sekä elottoman ihmisen auttamiseksi. Sen jälkeen oppilaat saivat jo osallistua käytännön toimiin. Opeteltiin, miten tajuton ihminen käännetään selinmakuulta kyljelleen. Vieruskaveri oli uhrin roolissa ja päinvastoin. Siinä oli iloa ja naurua kovasti pelissä. Jokainen sai vuorollaan myös elvyttää kolmea eri kokoista nukkea ja sittemmin harjoiteltiin elvytystä myös toinen toistensa kanssa, mutta ilman tekohengitystä. Epilepsiapotilaskin saatiin kehiin, osasi hyvin tehtävänsä ja auttajat hallitsivat tilanteen. Suuria vuotavia haavoja sidottiin, mikä oli saanut haavan kirvehellä, mitä oli suuri koira purrunna, kuka saanut ison haavan takaraivoon ja kuka jalkansa astunut naulaan. Kun mukana oli muutama näyttämötaiteen tähti, voinette arvata mimmoista tunnelma saattoi olla, vaikka vakavasta asiasta oli kysymys, ei siinä nauruaan voinut pidätellä. Koko päivä siinä kului kun paljon asiaa piti opetella lyhyessä ajassa. Mutta oppilaat olivat kaikki kiinnostuneita ja motivoituneita ja ihme kyllä kaikki olivat oppineet läksynsä jopa kiitosmaininnalla. Opintopäivä tuli tosi tarpeeseen, koska osanottajista oli vain kaksi saanut ensiapukoulutusta, toinen Venäjällä ja toinen Suomessa ja aikaa oli niistäkin kursseista kulunut jo kymmeniä vuosia. Lopuksi jokainen suoritti oman opinnäytteensä, kuka elvytti elotonta, kuka piteli epileptikkoa, tai auttoi shokkipotilasta, tai sitoi isoa haavaa. Myös suomalaisten vakuutusturvasta kerrottiin kattavasti. Viimeksi nautittiin teetä ja voileipiä, kaikki oli tyytyväisiä. Kurssista jäi hyvä mieli".