Ajankohtaista

20.10.2013   AHMA – Kertomus unohtuneitten maasta

Ahma


Karjalan Sivistysseura ry julkaisi 19.10. Sukunkansapäivä 2013 -tilaisuuden yhteydessä A. V. Ervastin yli sata vuotta arkistojen kätköissä piilleen romaanin.
Käsikirjoitus valmistui juuri ennen Ervastin kuolemaa vuonna 1900. Se jäi syntyaikanaan julkaisematta ja kulkeutui 1906 perustetun Wienan Karjalaisten Liiton haltuun. Käsikirjoitusta on säilytetty Karjalan Sivistysseuran arkistossa, josta se nyt 113 vuotta valmistumisensa jälkeen julkaistiin. A.V.Ervasti, jota on luonnehdittu heimoaatteen isäksi, on sisällyttänyt varsin laajoja katsauksia karjalaisten ja suomalaisten suhteiden historiaan ja Karjalan maantieteeseen. Tästä tilausohjeet ja hintatiedot.

 

11.10.2013   Sukukansapäivät 2013 Helsingissä

sukukansapaiva


Sukukansapäivät 2013 Helsingissä 17.10-19.10.2013.

Ohjelma ja aikataulu tästä

 

3.10.2013   Taiteilijoiden Kalevala -teos lahjoitettiin kaikkiin Suomen lukioihin

taiteilijoidenkalevala
 Kalevalaseura-säätiö, Opetushallitus ja Suomen Kulttuurirahasto ovat lahjoittaneet kaikille Suomen lukioille teoksen Taiteilijoiden Kalevala (toim. Ulla Piela, SKS, Helsinki 2009), jossa kymmenen suomalaista kuvataiteilijaa ja kymmenen säveltäjää tulkitsee Kalevalan runoja kuvin ja sävelin. Teos sisältää taiteilijoiden teokset värikuvina, Kalevalan (1849) tekstin sekä taiteilijoiden esittelyt ja heidän ajatuksiaan eepoksesta. Kamariorkesteri Avanti! ja Uusi Helsinki -kvartetti esittävät sävellykset kahdella kirjaan sisältyvällä CD-levyllä.
 – Ensi vuonna vietetään Uuden Kalevalan 165-vuotisjuhlavuotta. Toivomme, että Suomen lukioissa huomataan Kalevalan merkitys suomalaiselle kulttuurille, ja että eeposta luetaan ja tulkitaan rohkeasti. On useita tapoja tulkita Kalevalaa, Kalevalaseuran puheenjohtaja professori emeritus Seppo Knuuttila sanoo.
 Elias Lönnrotin (1802–1884) koostama Kalevala on suomalaisten kansalliseepos. Se on suomenkielisen kirjallisuuden merkkiteos ja yksi maailmankirjallisuuden suurista runoelmista. Kalevalasta (1835 ja 1849) tuli suomalaiselle sivistyneistölle kansakunnan menneisyyden, kansallisuuden, kielen ja kulttuurin tunnuskuva, jonka varaan suomalaista identiteettiä alettiin rakentaa. Se herätti kiinnostusta myös ulkomailla ja nosti pienen, tuntemattoman kansan muiden eurooppalaisten tietoisuuteen. Tähän mennessä eeposta on käännetty jo yli 60 kielelle.
Kalevala on jättänyt pysyvät jäljet suomalaiseen kulttuuriin: kuvataiteisiin, kirjallisuuteen, teatteriin, tanssiin ja musiikkiin. Se on merkinnyt lukijoille eri aikoina eri asioita, ja siksi se on synnyttänyt monenlaisia tulkintoja. Kalevala elää vahvasti tässäkin päivässä: populaarikulttuurissa, elokuvissa, sarjakuvissa, peleissä ja mainoksissa.
 Teokset on postitettu lukioihin torstaina 3.10.
 Lisätiedot
Kalevalaseura
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
puh. 040 538 5144

 

2.10.2013   Sukukansapäivä 2013 Musiikkitalossa Helsingissä
Karjalan Sivistysseura ry, M. A. Castrénin Seura ry ja Sukukansojen ystävät ry järjestävät lauantaina 19. lokakuuta 2013 klo 13-17 sukukansapäivän tapahtuman.
Tapahtuma järjestetään Helsingin Musiikkitalon Organo-salissa (Mannerheimintie 13 a, Helsinki).
Sukukansapäivän tapahtuma on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on M. A Castrénin Seuran järjestämä paneelikeskustelu "Katoavat laulut tundralla – kielten ja lajien uhanalaisuus".
Päivän toisen osan, matkailua suomalais-ugrilaisilla alueilla käsittelevän tapahtuman "Iter Finno-Ugricum", järjestävät Karjalan Sivistysseura ry ja Sukukansojen ystävät ry.

 

1.10.2013   Kuninkaan punikit – suomalaisia Muurmannin legioonassa 1918-1919
Ensiesitys: YLE TV1, Dokumenttiprojekti ma 7.10 klo 21.30 ja uusinta la 12.10 klo 12.30
Illume Oy esittää Seppo Rustaniuksen dokumenttielokuvan (58 min)

Tarina sisällissodan jälkeen 1918 Vienan Karjalaan paenneista suomalaisista punikeista, jotka värvättiin Iso-Britannian armeijan 'Muurmannin Legioonaan', ja jotka joutuivat aavistamattaan ajan suurten historiallisten tapahtumien myrskyn silmään.
Kuninkaan punikit on vuoden 1918 tapahtumista lukuisia dokumenttielokuvia ansioituneesti ohjanneen Seppo Rustaniuksen viimeisin elokuva. Sarjassa, johon kuuluvat esim elokuvat Uhrit 1918, Karjalainen kiirastuli sekä Punaorvot valkoisessa Suomessa, on käsitelty Suomen itsenäistymisen kipeitä alkuvaiheita.
Suomalaiset Muurmannin legioonalaiset elivät ja toimivat kaaoksen keskellä, myrskyn silmässä. Suurvaltojen ja pienten valtioiden edut ja tavoitteet repivät suomalaisia moneen suuntaan. Kukin käytti suomalaisia legioonalaisia omiin poliittisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiinsa.
Elokuvassa nähdään ennenäkemätöntä mm. Imperial War Museumin kätköistä löytynyttä arkistomateriaalia Murmanskista, Arkangelista ja Iso-Britanniasta, ja siinä avataan Muurmannin 1918-1919 dramaattisia tapahtumia suomalaisten legioonalaisten näkökulmasta. Ajallisesti Kuninkaan punikit sijoittuu Neuvosto-Venäjän ensi askeleisiin,itsenäisen Suomen valtion syntyprosessiin, ensimmäiseen maailmansotaan ja Karjalan vaiheisiin 1918-1919, jolloin Muurmannin ja Arkangelin kohtalot olivat hetken ajan maailmanpoliittisten murrosten ytimessä.