Ajankohtaista

06.12.2013    Hyvää Itsenäisyyspäivää !

 

05.12.2013    M. A. Castrénin 200-vuotisjuhlanäyttely 3.12.2013-1.6.2014

Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3, Helsingin yliopisto
Avoinna ti–pe klo 11–17. la–su klo 11–16. Vapaa pääsy.

 SIPERIAAN!
 Matias Aleksanteri Castrén Siperiassa
  

 Kulttuurien museon ja Helsingin yliopistomuseon näyttelyssä kerrotaan kielentutkija M.A. Castrénin (1813–1852) matkoista Siperiassa. Alueen kielivähemmistöjen elämää 1840-luvulla verrataan tämän hetken Siperian-tutkimukseen ja kielitilanteeseen.


 Castrén oli oman aikansa sankarimatkailija: hän teki kaksi merkittävää tutkimusmatkaa Siperiaan vaikeissa olosuhteissa. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa suomen ja Siperian sukukielten kielisukulaisuus, ja hän tutki myös muiden siperialaisten alkuperäiskansojen kieliä. Castrén teki matkoillaan muistiinpanoja Siperian alkuperäiskansojen elämänmenosta, uskonnosta, kansanrunoudesta ja jopa maantieteestä. Matkoillaan hän kartutti Helsingin ja Pietarin museokokoelmia upeilla esineillä.
Miltä näyttää Siperian kielikartta nyt? Kamassin kieli on kuollut, enetsin ja nganasanin puhujia on satoja, hanti, mansi, nenetsi ja selkuppi ovat uhanalaisia kieliä. Näyttelyssä voi kuunnella näytteitä näistä harvinaisista kielistä.
Vuonna 1869 valmistunut Arppeanum-rakennus tarjoaa Siperiaan! -näyttelyn, Yliopistomuseon perusnäyttelyn ja Mineraalikabinetin lisäksi palasen Helsingin kulttuurihistoriaa; valurautainen porras on Pohjoismaiden komeimpia. Arppeanumissa oli jo 1800-luvulla esillä nyt näyttelyssä nähtäviä siperialaisia esineitä.

 Aleksanteri I:n pronssinen rintakuva Kansalliskirjaston puistikosta on tuotu näyttelyn ajaksi esille Keisarisaliin. Rintakuva on vastikään konservoitu ja odottaa lopullista sijoituspaikkaa.
Siperiaan! –näyttelyn jälkeen museo- ja näyttelytoiminta rakennuksessa lakkaa. Kulttuurien museo on juuri asettumassa Kansallismuseon tiloihin ja Yliopistomuseo siirtyy keväällä 2015 Helsingin yliopiston päärakennukseen.
Näyttelyn ovat järjestäneet Kulttuurien museo / Suomen kansallismuseo, Helsingin yliopistomuseo ja Suomalais-Ugrilainen Seura.
Lisätietoja:
Ildíko Lehtinen, 040-128 6433 (This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.), Pia Vuorikoski, 050-415 6760 (This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.), http://www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/vaihtuvat_nayttelyt/Siperiaan.html

 Huom! Arppeanumissa on sekä kahvila että museokauppa, jossa on näyttelyn ajan myytävänä mm. seuraavia mainioita kirjoja:

Saar, Edgar 2012: Põhjahantide kodune tarbevara ja selle ornament 20. sajandi viimasel veerandil. Northern Khanty Household Utensils and their Ornamentation in the Last Quarter of the 20th Century. Pohjoishantien kotitalousesineet ja niiden koristekuviot 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä. Kansatieteellisiä julkaisuja 20. 30 €.
Salminen, Timo 2008: Aatteen tiede. Suomalais-Ugrilainen Seura 1883-2008. SKS:n toimituksia 1172. 20 €
Samojedische Volksdichtung. Gesamm. von M. A. Castrén. Hrsg. von T. Lehtisalo. SUST LXXXIII. 1940. 20 €.
Kallio, Pauli & Otsamo, Pentti 2008: M. A. Castrén ja Siperian kielioppi. Otava. 20 €.
Volgan mutkasta Siperiaan. Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä.Toim. Ildikó Lehtinen.SKS:n toimituksia
1360. 2012. 30 €.
From the Volga to Siberia.The Finno-Ugric Peoples in Today’s Russia. Edited by Ildikó Lehtinen. SKS:n toimituksia 1361. 2012. 50 €.

 

23.11.2013   Historian tunteminen auttaa ymmärtämään tulevaisuutta

Monasti meiltä kysytään mistä saisi tietoja Vienaan muuttajista ja muustakin historiasta. Tässä muutama hyvä kirja opastumisen alkuun... Löytyvät kirjastoista tai niitä myy myös Karjalan Sivistysseura ry.
VIENAN KARJALAN ETNISEN KOOSTUMUKSEN MUUTOKSET 1600-1800-LUVULLA
Matti Pöllän väitöskirja tuo aivan uutta tietoa kysymykseen Vienan asutuksen iästä ja alkuperästä. Teoksessa runsaasti karttoja sekä taulukoita.
LIIKKEELLÄ LEIVÄN TÄHDEN
Tapio Hämysen väitöskirja on selvitys Raja-Karjalan väestöstä, sen toimeentulosta ja itärajan merkityksestä. Tutkimusjakso käsittää vuodet 1880–1940.
KARJALAN KUVA
Professori Hannes Sihvon väitöskirja (1973) karelianismista, sen synnystä ja kehitysvaiheista Tarton rauhaan saakka.
VISKOI KUIN LUOJA KERJÄLÄISTÄ
Pekka Nevalaisen tutkimus Venäjän pakolaisista Suomessa v. 1917–1939.

 

21.11.2013   Kuvia Uhtualta 

Kuvia Uhtualta vuodelta 1943. Katso oheisesta linkistä http://www.kotinet.com/veteraaniperinne/kuvavete/Uhtua.pdf  

11.11.2013   Karjalan Kielen Seura palkitsi karjalan kielen ansiokkaan kehittäjän Ljudmila Markianovan – tänään Helsingissä

Karjalan Kielen Seuralla on Edvard Ahtian mukaan nimetty palkinto, joka annetaan huomattavasta elämäntyöstä karjalan kielen hyväksi. Se jaettiin nyt ensimmäistä kertaa ja palkinnon sai petroskoilainen lingvisti, opettaja, kielen kehittäjä, kääntäjä ja kieliaktivisti Ljudmila Markianova.

Lue aiheesta lisää tästä