Ajankohtaista

20.10.2018       Hyvää Sukukansapäivää

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvuilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa järjestettyjä suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Neljäs kokous pidettiin Helsingissä kesäkuussa 1931. Kongressiin osallistui 600 virolaista, 375 unkarilaista, 8 liiviläistä, 1 komilainen ja 118 inkeriläistä. Osanottajia oli yhteensä 2047. Tässä kokouksessa päätettiin, että heimopäivää, nyk. sukukansapäivää, ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina.
(Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toim. Marja Lappalainen. Castrenianumin toimitteita 57).

M012 HK19670603 4640

 

 

 

 

 

 





Kuvassa IV suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi Helsingissä, tilaisuus Kaartin maneesissa. Kuv. Pietinen 1931.  Museovirasto, Historian kuvakokoelma, Pietisen kokoelma.

Tapahtumakalenteristamme näet sinua lähellä järjestettäviä Sukukansapäivien -tapahtumia - klikkaa ja katso tästä

 

 
05.10.2018     Pekka Vaaran uutuuskirja: Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan on mielenkiintoinen
ja hyvä perusteos, jokaiselle sukujuuriltaan Vienan Karjalasta olevalle

”A olkoon meillä isäntä Venäjä, Englanti tai Suomi kun myö vaan saamma olla rauhassa.”
Syrjäinen Vienan Karjala nousi maailmanpolitiikan näyttämölle ensimmäisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1918. Seudulla toimi niin länsivaltojen kuin eri värejä tunnustavien suomalaisten ja venäläistenkin joukkoja. Kaiken keskellä vienalaiset koettivat selviytyä parhaansa mukaan.
Sota tuli Vienaan monesta suunnasta. Suomalaiset perustivat punakaartin Muurmannin rautatielle ja päättivät avata uuden rintaman Suomen sisällissotaan. Valkoiset heimosoturit lähtivät liittämään Itä-Karjalaa Suomeen. Britit liittolaisineen nousivat maihin Muurmanskissa ja etenivät rautatietä pitkin etelään. He yhdistivät voimansa punaisten suomalaisten ja kansallismielisten vienankarjalaisten kanssa, ja nämä ajoivat heimosoturit rajan taakse. Venäläisten puna-armeija eteni pohjoiseen ja törmäsi britteihin. Vuoden lopulla saivat valkoiset venäläiset joukkonsa järjestykseen ja Venäjän sisällissota ulottui Karjalaan.
Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan kokoaa levottoman vuoden tapahtumat paikallisessa ja valtiollisessa politiikassa, maailmansodan loppuvaiheen suurvaltastrategioissa ja Vienan salokylien ihmisten mielissä.
Pekka Vaara on tutkinut vuosikymmenien ajan vienalaisten historiaa ja perehtynyt aiheeseen lukuisilla matkoilla Vienan kyliin. Hän toimii rajan yli kulttuurityötä tekevässä Karjalan Sivistysseurassa, ja hänen sukujuurensa ovat Uhtualla Vienan Karjalassa.

Viena 1918 kirja

Kirjaa myy: Karjalan Sivistysseura ry ja hyvin varustetut kirjakaupat kautta maan

 

23.9.2018    Tultiin kylään -runo – Petrun päivän pruasniekka -matkalta 2018

Marja-Terttu Salminen kirjoitti tämän kauniiin ja koskettavan runon
kesämatkansa viimeisen vierailupäivän iltana perhemajoituspaikkansa rappusilla
Lue runo tästä

 

01.08.2018    Syksy on opiskelun aikaa, ilmoittaudu karjalan kielen kurssille

 KARJALAN KIELEN SYYSKURSSI 2018

11.9. – 4.12.2018, 24 oppituntia, joka tiistai klo 17.00-18.30  
122445
Taso A2.2–B1.1
Tarkoitettu karjalan kielen alkeet osaaville, mutta tervetulleita ovat myös kaikki karjalan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet. Jatketaan vienankarjalan opiskelua ja karjalaiseen kulttuuriin tutustumista. Kurssilla luetaan tekstejä, tehdään harjoituksia, keskustellaan. Samalla aktivoidaan ja laajennetaan sanavarastoa. Mukana myös kuvia Karjalasta ja karjalaista musiikkia.
Oppikirja: Zaikov Pekka: Karjalan kielen kielioppi.
Aihepiirit: karjalaiset juhlat ja perinteet, kasvit ja eläimet, tuoreita karjalankielisiä uutisia ja ohjelmia
Rakenteet: verbit, infinitiivit, definiittipronominit, refleksiivipronominit, resiprookkipronominit, konditionaali ja potentiaali

 Kurssimaksu: 73,00 €      

Opettaja: Ekaterina Kuzmina, FM
Paikka: Kalliolan kansalaisopisto, Sturenkatu 11, Helsinki 

 Ilmoittautumiset: 3.9.2018 mennessä – www.kalliola.fi/kansalaisopisto (tästä)

 KALLIOLAN KANSALAISOPISTO / UHTUA-SEURA ry

 

22.07.2018      Petrun päivän pruasniekka Uhtualla ja Solovetskin luostarisaaret kiinnostivat

Uhtua-Seuran suunnittelemille matkoille (viiden päivän matka 11.–15.7.2018 Uhtualle) ja (kahdeksan päivän matka 11.–18.7.2018 Uhtualle, Kemiin ja Solovetskin luostarisaarille) osallistui eri puolita Suomea – nuoria ja aktiivi-ikäisiä naisia, miehiä, pariskuntia sekä asiantuntijoita, oppaita ja tulkkeja – yhteensä yli 40 henkilöä.
Petrun päivän (12.7.) ortodokisiperinteen mukainen veden siunaaminen, jumalanpalvelus ja ristisaatto ja sen jälkeen maallisempi pruasniekka laulujen, katrillitanssien, seurustelun ja ruokailun merkissä oli monelle mieleenpainuvaa seurattavaa.
Ristisaatto 2018  Uhtuan kirikon ikonostaasia  Katrillia 2018
Uhtua-Seuran Uhtualla (Kalevala) toimivan sisarseuran Uhut-seuran järjestämä uhtualainen illanvietto sai monen silmäkulmat kostumaan, upeita Kalevala-kuoron lauluesityksiä kuunnellessa.
Kalevala kuoro
Monille esi-isien / -vanhempien synty- ja asunisijoilla käynnit olivat koskettavia. Samoin perhemajoituksen emäntien ja isäntien lämmin sekä mutkaton ja aito vieraanvaraisuus.
Kesäiset pölyävät tiet ja rauhallinen matkavauhti (ei ne kilometrit vaan niihin käytetty aika) oli monelle uusi kokemus – varsinkin heille, jotka jatkoivat Uhtualta Kemiin ja edelleen laivalla maitovalaita bongaten Solovetskin luostarisaarille, sen loiston entisöintiä ja historian karmeuksia ihmetellen, yöpyen siellä pari yötä – palaten samoja teitä pitkin taas Uhtualle.
Luostari  Luostarin sisapihaa  FullSize
Kaunis ja lämmin sää hemmotteli molempien bussiryhmien matkalaisia – mahdollisti aurinkoisten matkakuvien ottamisen; läheisille, tuttaville ja sukulaisille matkasta ja näkemästään kertomisen sekä omia muistoja kultaamaan.
Lue kesämatkojen 2018 matkaohjelmat tästä